Yhteenvetona vähän ajatuksia vielä..

torstaina parasta: hmm..aika tasainen päivä, oli tekemistä muttei mikään paniikkikiire.

torstaina huonointa: migreeni ja huoli suhteen jatkosta

 

Perjantaina parasta: Riikan kanssa messuilla olo

Perjantaina huonointa: suhteen päättyminen!! Se kirpaisi kovasti!! :( Eikä väsymys auttanut asiassa yhtään :(

 

Lauantaina parasta: oli töitä (eikä kerinnyt niin murehtimaan)

Lauantaina huonointa: ei saanut nukuttua riittävästi kun on surullinen..ja ei niin muuta kerinnyt tekemään kun töissä käymään..

 

Sunnuntaina parasta: leppoisa päivä aikataulujen suhteen ja vähän enemmän jo nukuttua tullut. Poika tuli kotiin.

Sunnuntaina kurjinta: malttamattomana oottelin lapsen kotiin tuloa ja ei tuo siivoaminen mitään lempipuuhaa ole..

 

Yleisesti aika lapsen kanssa on lopulta hyvin samankaltaista kuin aika kun hän ei ole kotona. Samat arjen askareet nuo tehtävä on silloinkin, ainoastaan ruoka-ajat ei ole niin tarkkoja..itseasiassa ei ole edes niin tarkkaa syökö sitä joka päivä. Onhan se tietty ehkä rennompaa olla yksin, mutta kyllä sitä lasta kaipaa ja normaalimmalta se tuntuu elo silloin kun lapsi on kotona. Baareihin ei ole kiire silloinkaan kun lasta ei kotona ole ja ystäviin kerkiää pitämään yhteyttä kummillakin viikoilla. No harrastuksiin kuskaamisia ei ole "isi-viikolla".

Kaikki jo kirjoittamani hävisi..jee...Kirjoitin koko päivän tarinan ja ajattelin julkaista niin hävisi kokonaan...nyt vähän nyppii...

 

Heräsin 9-10 maissa vaikka olisi saanut nukkua pitkään. Laitoin pesukoneen pyörimään ja menin vielä lepäilemään. Nousin ylös 11 maissa. Naputtelin vähän tätä päiväkirjaa, laittelin kotia kuntoon ja vaihdoin kavereiden kanssa kuulumisia netissä. Näin sunnuntaisin monesti on malttamaton olo, tulis nyt jo lapsi kotiin!

Suhteen loppuminen kirpaisee vielä, ei tullut siksikään nukuttua oikein kunnolla. Itkettää eikä mikään huvita.

Kahdelta oli naapurin Marjalla maustekutsut, kävin siellä ja hyvä niin -tuli paljon jo parempi mieli. Hyvää seuraa ja kahvipöydän herkkua :) Kotona olin 15.45 jonka jälkeen siivoilin väkisin (mihin lie motivaatio piiloutunut?). Samalla kirjoittelin tätä ja juttelin aina muutaman sanan kavereiden kanssa netissä. Teki mieli jo soitella exälle jotta milloin oikein tuo pojan kotiin..mutta maltoin mieleni kuitenkin.

Tän kämpän muokkaaminen vähänkin ihmisasunnon näköiseksi ei oo pikkujuttu, mutta sain kovasti raivattua pojan huonetta, joka on toiminut lähinnä varastona tähän mennessä. Vielä on paljon tehtävää, mutta nyt jo paljon parempikin :) Yksin kun tekee kaiken, sitä vaan ei aina jaksa.

Neuloinkin vähän ja päässä pyöri uusia ideoita seuraaviksi neuletöiksi :) Kerkiäsi vain toteuttamaan sitä tahtia kun uusia ideoita tulee..

Viiden-puoli kuuden maissa exä soitti jotta tuo kohta pojan. Hyvä! Tulivat vähää ennen kuutta ja tein ruuan molemmille nälkäisille. Ei tule itselle ruokaa tehtyä, ihan eri se on muiden kanssa syödä.

Ruuan jälkeen exä lähti ja me pojan kanssa jatkoimme raivaushommia :) Kylläpä kerrasta tuli taas kotiin ääntä!! Kovasti on pojalla aina asiaa kun tulee! Hyvä että on :)

 

 

 

Yö meni vähillä unilla, enkä aamullakaan saanut nukuttua kymmentä pidempään.

Pesin vähän pyykkejä ja koetin lepäillä edes että jaksaisin töissä. Vaihdoin niukasti kuulumiset Sannan kanssa. Nyt ei jaksa.

Töihin Kangasalalle Siwaan 14.15-23.15. Töihin mennessä vielä itketti matkalla, mutta hyvä että oli työvuoro niin ei kerkiä suremaan niin vaan on jotain tekemistä. Kiirusta oli töissä sopivasti, hyvä juttu :) Illalla kotiin ajellessa viestittelin kaverin kanssa hetken ja kävin tankilla ettei tarvii kotiin töniä autoa.

Eikä luonnollisesti meinannut tulla uni..eipä se juur koskaan muutenkaan ole ihan tehti työvuoron jälkeen tullut, vähän pitää rauhoittua enskin :) Katselin telkkaria, klikkailin Sharewoodin avustukset ja lueskelin. No okei, tuli itkseskeltyäkin..

Jep jep...eli perjantaina tuli pestyä vähän pyykkiä kai jossain välissä kun niitä kuivumaan piti laittaa :D

 

Aamulla tosiaan menin käymän siellä labrassa kympin maissa. Sieltä suoraan Tampereelle verenluovutukseen..tosin ihan suotta siellä kävin kun en saanutkaan luovuttaa.

Kahdentoista maissa sitten siskon kanssa Kädentaidonmessuille. Riikalla oli mukanaan Lukas ja Manni. Kiva päivä..olis vaan ollut nukkunut enemmän niin ois jaksanut paremmin. Edellinen yö meni valvoessa ja asioita vatvoessa :( Valvoin vielä 7.10 ja kello herätti 7.50.. Ei oikein sillä jaksa :(

Messuilla näin entisen opettajani Mikkelin Ammatti-instituutista :) Manni nukkuin melki kokoajan Riikan kantoliinassa ja Lukas oli yllättävän rauhallinen ja meillä oli oikein kiva reissu. Lankaakin tuli ehkä "vähän" ostettua :D :D Riikan imettäessä Mannia join kahvin ja söin sämpylän ja pullan jälkkäriksi..siinä olikin päivän ateria. Messuilla oltiin melkein kuuteen asti ja sen jälkeen menin käymään Jarilla.

Jarin kanssa keskusteltiin vakavia, suhde loppui tähän ja jatketaan kavereina. Itkettää. Taas yksi mies, joka voi jättää ilman ainoatakaan kyyneltä minut.

 

 

 

Huonosti nukutun yön jälkeen "pirteänä" (alle yhden tunnin unilla..) ylös..kello soi 7.50..mutta torkkukytkin laulatti puhelinta pari kertaa :P Vaatteet päälle ja suoristusraudalla latvat ylös, kamppeet kasaan päivän varalle -luvassa kiireinen päivä.

Yöllä koetin kovasti nukkua, muttei vaan tullut uni. Kainaloon ja toisen lähelle oli suuri kaipuu!! Ja mitä väsyneemmäksi sitä tuli, sitä yksinäisemmältä tuntui ja taas vaikeampi nukkua :( Noh..ensi yönä sitten enemmän- pakkokin :D

Ensin olisi tarkoitus mennä terkkariin verikokeisiin, aika on varattu klo 9.50 ja istuskella pitää kai vartti että verenpaine tasaantuu. Jep. Mennään sillä. Sitten suoraan Tampereelle verenluovutukseen ja sieltä taas suoraan Kädentaidonmessuille siskon ja hänen poikiensa kanssa. Yleensä messuilla on mukana ollut oma poika, nyt on isäviikko ja ihan outoa lähteä ilman lasta. Miko on kulkenut mukana muistaakseni 2- vuotiaasta lähtien, alussa kiinnitin narulla pojan kiinni itseeni ettei häviä ihmisvilinässä :D (ihan oli muuten tarpeeseen..) Siellä me mentiin naru hänen vyötäröltään minun vyötärölle :D Hurjan hienosti jaksoi poika aina kulkea mukana!! Mutta hänen jaksamisen mukaan siellä tietenkin liikuttiinkin :) Välillä käytiin syömässä ja kahvittelemassa. No, nyt tänä vuonna tilanne on toinen.

 

Illalla on tarkoitus käydä Jarilla.